Tuhannen tarinan Kehruuhuone

Kehruuhuone on Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseva ravintola ja tapahtumakeskus

Täällä sinua varten – Kokoukset kattavasti kaikki huomioiden

Kehruuhuoneella järjestät yritystilaisuuden inspiroivassa historiallisessa ympäristössä. Kehruuhuoneen keittiössä valmistuvat herkulliset ruoat tilaisuutesi kruunuksi. Majoituspaketit tekevät järjestelyt helpoksi myös pidemmästä matkasta tulevia ajatellen.

Perinteitä kunnioittaen, tuoreilla mausteilla – Aina on hetki aikaa nauttia paremmasta ruoasta

Kehruuhuone tunnetaan kaupungin parhaasta lounaasta. Tule nauttimaan Kehruuhuoneen runsaasta ja laadukkaista raaka-ainesta valmistetusta lounaasta kiireettömään ja lämminhenkiseen ympäristöön.

Järjestä elämys – Monin puolin parempaa tunnelmaa

Kehruuhuoneella on upeat historialliset puitteet erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Tilan tarpeeseen vastaavat esimerkiksi 40 hengelle sopiva Agatha- ja 30 hengelle sopiva Katariina-kabinetti, sekä n. 250 hengelle sopiva Kehruusali. Meiltä saat kaiken tarvitsemasi tarjoiluista majoitukseen.

Viihteellä on vaikutusta – Lupa viihtyä, nauti täysin siemauksin

Kehruuhuone on monipuolinen tapahtuma- ja keikkapaikka. Ainutlaatuiset puitteet ja huippuesiintyjät takaavat, että Kehruuhuoneella viihdyt varmasti!

Kehruuhuoneen historiaa

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta nykyisen Linnoituksen alueelle vuonna 1649 perustettu Lappeenranta oli aikoinaan Suomen tervakaupan keskus ja vilkas markkinapaikka. Saimaaseen työntyvä Linnoitusniemi oli myös liikenteellisesti tärkeä ja strategisesti houkutteleva alue.

Ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen, eli suojaamisen vihollista vastaan 1720-luvulla. Koska Viipuri oli menetetty Venäjän puolelle, oli Lappeenrannasta tullut Ruotsille tärkeä rajakaupunki. Kun Ruotsin ja Venäjän raja muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin siirtyi Kymijoelle, vaihtuivat linnoittajat venäläisiksi. 

Linnoitusniemi oli 1700-luvun edetessä muuttunut sotilaskaupunginosaksi siviiliväen muutettua sieltä esikaupunkeihin. Linnoituksen sotilaallinen merkitys muuttui ja sen kunnossapito loppui Suomen sodan 1808–09 seurauksena. Vanha Suomi, johon Lappeenranta oli kuulunut, liitettiin Ruotsin menettämään Suomeen, josta syntyi Suomen Suuriruhtinaskunta. Vanhoista linnoituksista jäi rakennuksia tyhjilleen. Ehdotettiin, että koko maan tarpeisiin perustetaan uusi naisvankien työ- ja ojennuslaitos Viipurin lääniin.

Aleksanteri I:n antaman määräyksen mukaisesti Lappeenrannan kehruuhuone perustettiin 5.11.1816.

Kehruuhuoneen käyttöön luovutettiin linnoituksen luoteisosan kasarmirakennuksia. Varsinaisina kehruuhuonerakennuksina toimi kaksi kivikasarmia sekä alempana Pallonlahden rannalla ollut ns. provinssikanslian talo. 

Vankila-alueeseen kuuluivat 1820-luvulla lisäksi erillisinä rakennuksina leipomo- ja pesutuparakennus, makasiinirakennus ja kolme pientä käymälää. Alueen ympärillä oli korkea puuaita, joka erotti silloisen vankilan alueen omaksi saarekkeekseen Kehruuhuoneen työntekijöiden asuinrakennuksesta sekä muusta kaupunkialueesta. 

Vankila-aluetta täydennettiin 1830-luvulla kahdella uudisrakennuksella: kirkon, sairaalan, ruokasalin ja työtuvan käsittäneellä rakennuksella sekä yksikerroksisella työhuonerakennuksella.

Vanhimmat alueen nykyistä Kehruuhuonetta koskevat piirustukset on päivätty huhtikuussa 1838. Ne laati Intendentinkonttorissa arkkitehti C. A. Gustavsson. Vankilan tonttia jouduttiin samalla laajentamaan itään linnoituksen pääkadun, Kristiinankadun varteen uuden rakennuksen mahduttamiseksi alueelle. Paikalle rakennettiin kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa oli ruokailutilat, neljä suurta työhuonetta ja keskellä eteinen.

Työ- ja ojennuslaitos

Kehruuhuone pääsi aloittamaan toimintansa maan ainoana naisvankien työ- ja ojennuslaitoksena kevättalvella 1819. Sen ohjesääntö vahvistettiin 20.2.1823. Kehruuhuoneelle tuotiin rikoksista tuomittuja naisia koko maasta sekä pahatapaisia ja joutilaita irtolaisnaisia Viipurin, Kymenkartanon, Kuopion, Vaasan ja Oulun läänistä.

Kehruuhuone sai nimensä siitä, että rangaistuslaitoksessa tehtiin etupäässä tuon ajan naisten töitä, kuten karstausta, langan kehräystä, höyhenien riivintää sekä sukkien ja kankaan kudontaa. Vallalla olleen filantrooppisen suuntauksen mukaan vankeja yritettiin rangaistuksen ohella myös kasvattaa. 

Vankien rangaistusmuotona toimi työnteko. Päivittäinen työaika oli 10 tuntia. Ahkera työnteko huomioitiin rangaistuksen pituudessa: esimerkiksi 500 vyyhdin kehrääminen vastasi yhden vuoden rangaistusaikaa. Ahkerammalla työnteolla tuomiotaan saattoi lyhentää.

Kehruuhuone oli tarkoitettu noin sadalle vangille, mutta vankilaan tuomittujen naisten määrä ylittyi jo ensimmäisenä toimintavuonna 1819. Vuosina 1819–81 yli puolet Lappeenrannan vankilassa olleista naisista oli lähetetty sinne irtolaisuuden perusteella, neljäsosa suoritti tuomiotaan lapsenmurhasta ja noin 15 prosenttia varkaudesta. Vankilassa asui myös lapsia.

Kehruuhuoneen johtajaa kutsuttiin inspektoriksi, jonka lisäksi vankilalla oli oma lääkäri, opettaja ja saarnaaja. Kudontaa opetti kudontamestari Agatha Nordlund ja kehräämistä sisarensa kehruumestari Sofia Nordlund.

Lappeenrannan kehruuhuoneen naisvangit siirtyivät vuonna 1881 Hämeenlinnaan. Laitos muuttui tällöin miespuolisia irtolaisia varten tarkoitetuksi työvankilaksi. Ensimmäiset vangit muuttivat Lappeenrantaan lakkautettavasta Viipurin Pantsarlahden ojennuslaitoksesta. 

Vankilaan alettiin sijoittaa 1900-luvun alussa myös kuritushuonevankeja. Vuodesta 1925 Lappeenrannan keskusvankilana toiminut laitos lakkautettiin virallisesti vuonna 1938. Sodan aikana vankila-alue oli puolustusvoimien käytössä ja siellä säilytettiin sotavankeja.

Lappeenrannan urheilutalo

Sodan jälkeen, vuonna 1946 Lappeenrannassa heräsi ajatus, että kaupunkiin oli saatava sisäliikuntaan sopiva urheilutalo. Kaupungin virkamiesjohto ei kuitenkaan sisällyttänyt ehdotusta vuoden 1947 budjettiin, joten 11 urheiluseuraa ja joukko muita aktiivisia urheiluihmisiä päätti kirjoittaa vetoomuksen osakeyhtiömuotoisen urheilutalon perustamisesta kaupunkiin. 

Sopiva kiinteistö löytyi Lappeenrannan Linnoituksesta. Neuvottelut puisen, peltikattoisen, entisen vankilan työtuvan vuokraamisesta sujuivat puolustusvoimien kanssa tuloksellisesti, ja niin Lappeenrantaan perustettiin Suomen ensimmäinen urheilutalo vuonna 1947.

Talossa painittiin, pelattiin tennistä ja nyrkkeiltiin. Urheilun rinnalle tuli pian tanssi. Vuodesta 1958 alkaen urheilutalossa järjestettiinkin myös erittäin suosituksi tulleita tanssi-iltoja, parhaimmillaan jopa kolme kertaa viikossa. Esiintymässä olivat sekä paikalliset yhtyeet että kotimaiset kärkinimet. Tanssitoiminta hiipui vuoteen 1968 mennessä, kun tanssikansa siirtyi tanssimaan ravintoloihin.

Vuonna 1974 urheilutalon kiinteistö siirtyi valtiolta Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Urheilutoiminta jatkui talossa aktiivisena, vaikka kaupunkiin rakennettiin uusi urheilutalo vuonna 1984. Linnoituksen urheilutalon suurin käyttäjä oli Lappeenrannan tennisseura. 

Urheilutalo vaati kuitenkin jatkuvaa korjausta, eivätkä talon käyttömaksut tahtoneet riittää kattamaan syntyneitä kuluja. Samalla käynnistyi julkinen keskustelu kiinteistön tulevaisuudesta ja käyttötarkoituksesta. Niin nuorisosirkus, kuvataidekoulu kuin bändikoulu toivoivat tilaa omaan käyttöönsä.

Vuonna 2002 kaupunginhallitus käsitteli Urheilutalon tulevaisuutta ja totesi, että talon hirsirakenteinen osa on säilytettävä rakennus ja että tavoitteena oli saada tämä rakennus saneerattua osana Linnoituksen alueen ja Linnoituksenniemen kokonaisuutta osin EU-rahoituksella Tavoite 2 -ohjelman aikana eli vuoden 2006 loppuun mennessä. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut, ja Lappeenrannan tennisseura toimi talossa edelleen, etsien kuitenkin koko ajan uutta toimitilaratkaisua. 

Vuonna 2011 Lappeenrannan kaupunki linjasi, että Linnoituksen urheilutalo otettaisiin kulttuuri- ja tapahtumakäyttöön, koska Linnoitusta halutaan kehittää matkailukohteena.

Tennisväki sai uuden toimitilan, kun Huhtiniemen tennishalli valmistui vuonna vuonna 2013. Samaan aikaan Lappeenrannan kaupunki sai EU-rahoituksen urheilutalon kunnostamiseksi kulttuuri- ja matkailukäyttöön. Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone avasi ovensa 30.4.2015.

Elävä vanha kaupunki, Lappeenrannan Linnoitus

Lappeenrannan Linnoitus on 1700-luvulla syntynyt, idän ja lännen puristuksessa vuosien saatossa rakentunut kaupunginosa, joka on tänä päivänä arvokas osa kulttuuriperintöä.

Museovirasto on entisöinyt Linnoitusta 1980-luvulta alkaen, ja tänään Lappeenrannan vanhan kaupungin historiallisessa miljöössä viihtyvät niin siellä asuvat ihmiset kuin matkailijat ja yrittäjätkin.

Linnoitus on lappeenrantalaisen kulttuurin tyyssija, jossa sijaitsevat muun muassa kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone, ratsuväkimuseo, Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo sekä useat käsityöläisten puodit. Linnoituksessa on myös ortodoksinen kirkko sekä Lappeenrannan kuvataidekoulu ja Lappeenrannan tanssiopisto. 

Linnoituksen vanhimmat rakenteet ovat 300 vuoden takaa, uusimmat rakennukset on tehty 1900-luvulla.

Avarin Saimaa-näkymin valleiltaan avautuva Linnoitus on arvokas osa suomalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten yhteistä kulttuuriperintöä.

Lappeenrannan Linnoitus kuuluu Linnasta-linnaan -kulttuurimatkailuketjuun ja on Helsingin edustalla sijaitsevan Suomenlinnan sekä Haminan linnoituksen kanssa ainutlaatuinen asuttu ja elävä linnoitus Suomessa.

Lähde: Lappeenrannan kaupunki